maanantai 27. elokuuta 2012

Myllyn pyöräily 125km 2012

26.8. ajettiin Raisiossa 11. Myllyn pyöräily ja itse osallistuin tapahtumaan neljättä kertaa. 2008 oli ensimmäinen kerta noviisina maantiepyörälijänä, 2009 sama reitti fiksillä, 2010 ajoin nyttemmin ohjelmasta poistuneen Skandinavian Myllyn (240km) ja vuosi 2011 jäi väliin selkävamman vuoksi. Nyt oli siis ohjelmassa paluu Jättimyllyn reitille (125km) ja fiksillä tottakai.

Sääolosuhteet olivat totuttuun tapaan hyvin epävakaat ja alustavissa sääennusteissa sunnuntaille luvattiin tolkutonta vesisadetta.  Tästä johtuen oma ilmoittautuminen jäi perjantai-iltaan, jolloin ennusteet paranivat sen verran, että sateen luvattiin alkavan vasta sunnuntai-iltana. Yleensä en ole ihan näin sokerinen, mutta nyt on tulevassa ohjelmassa tärkeämpiäkin tapahtumia ja itsensä sairastuttaminen vesisadepyöräilyllä ei juurikaan napostellut. Noh, lähtöviivalle kuitenkin päästiin kolmen miehen fiksijoukkueella liikkeelle ja mukana olivat lisäkseni Kaitsu, joka on meikäläisen vanha taistelupari näissä pyöräilykoitoksissa ja Eetu, jonka kanssa Jani on seuraavana viikonloppuna menossa kisailemaan Snowflakesiin.

Saattoajo jatkui Kerttulasta Naantalin Kuparivuoren yli ja kokemus on osoittanut, että saattoajon päättyessä kannattaa olla kärjessä, sillä etujoukko lähtee yleensä kuin tykinsuusta heti saaton loppuessa. Parantelimme siis asemia saattoajon aikana ja olimme hyvillä paikoilla, kun vapaavauhti alkoi. Tuttuun tyyliin Rymättyläntiellä heti vapaavauhdin alettua ajettiin ensimmäiset 4-5km lähes 40km/h keskinopeudella ja pääjoukosta näytti heti irtovan n. 10 hengen porukka, joka ajoi vielä hiukan lujempaa. Yritettiin hetki ajaa tätä porukkaa kiinni, mutta ei onnistunut ja näin ollen tyydyin asettumaan varsinaisen pääjoukon kärkeen.  Kaitsu yritti vähän pidempään, mutta pääjoukko ajoi miehen kiinni Merimaskun tienoilla ja tämän jälkeen ajettiin samassa porukassa. Eetulla oli vähän turhan lyhyet välitykset, joten mies jäi alamäissä jälkeen jo tässä vaiheessa ja seuraavan kerran näimme vasta maalissa.

Ekat 70km oli ihan kohtuullista ryhmäajoa ja vauhti pysyi reippaana (35+). Jossain Mietoisten tienoilla pitkässä ylämäessä pääjoukko alkoi hajoamaan ja porukasta irtautui n. 6 hengen ryhmä, johon yritimme mukaan. Ihan ei vauhti taaskaan riittänyt ja tästä alkoikin sitten varsinainen ajaminen. Loppumatkan vedimme Kaitsun kanssa vuorovedoin käytännössä kahdestaan. Letkaan tuli mukaan matkan varrelta irtiottoryhmistä pudonneita kuskeja, mutta vetoapuja näistä ei juurikaan saatu. Reilun satasen kohdalla saimme sen uhanneen vesisateenkin niskaamme ja n. 5 minuutin ajan tuntui kuin olisi ajanut autopesulan läpi. Näkyvyys täysi nolla ja kaikki kamat minuutissa läpimärät. Ehdin ajatella sadetakin päällevetämistä, mutta sitten oli jo myöhäistä.  Sade loppui kuitenkin yhtä nopeasti kuin alkoikin ja kamatkin ehtivät sukkia lukuunottamatta kuivua loppumatka aikana. Viimeisellä 20-30 kilometrillä ei ihmeitä tapahtunut. Yritettiin parhaamme mukaan pitää vauhtia yllä, vaikka hiukan alkoi jo jalka painaa.

Myllyssä ei ole ajanottoa, eikä sijoituksia jaeta, mutta arvioisin, että meidän edeltä maaliin tuli about 15 ajajaa. Ei siis pöllömpi suoritus, kun osallistuja oli kuitenkin 600. Etukäteen ajateltiin, että 3.40 voisi olla hyvä tavoiteaika ja tämä alittui kirkkaasti. Loppuaika Garminin mukaan oli 3.39:55, eli jäi vielä löysääkin. Taukoja ei pidettyä, sillä eväät (2 patukkaa, 2 geeliä) ja juoma (1,5l vettä juomarepussa) riittivät mainiosti. Ajonaikainen keskinopeus oli siis 34,1km/h ja vapaavauhdin keskari 35,0km/h. Kehtaan itsekin sanoa, että aika ***vetin kovaa mentiin.  Eetu saapui maaliin n. 20 minuuttia myöhemmin alittaen juuri 4 tunnin ajoajan. Kunnioitettava 31+ km/h keskinopeus siis Eetullakin.

Tarkempaa tietoa Garminista. Maksimisyke on pielessä, mutta muuten data on paikkansapitävää.

Tapahtumasta jäi hyvä maku suuhun (taas kerran). Liikenteenohjaus jätti hieman toivomisen varaa, mutta muuten oli hyvä meininki. Sääolosuhteet olivat pääosin loistavat ja ryhmäajo kohtuullista, mikä on tällaisissa tapahtumissa harvinaista.  Omat limitit tuli haettua, sillä fiksillä en usko tuollaista matkaa kovempaa pääseväni. Kovempaan keskinopeuteen tarvisi laittaa vieläkin raskaampaa välitystä ja sen jälkeen ylämäet alkavat muuttua melko murhaaviksi.

Mylly on mukava lähitapahtuma (turkulaisille) ja kuuluu varmasti jatkossakin loppukesien ohjelmaani. Millä kalustolla seuraavaksi mennään, jää nähtäväksi.
Cinelli Mash
The weapon of choice:  Cinelli Mash ratapyörä viritettynä Mavic Cosmic Carbone etukiekolla (on aero!!!).  Paino UCI:n hyväksymä 6,86kg ja välitys 47x16.