lauantai 5. syyskuuta 2015

Nuuksio Classic 2015

Taas Nuuksioon. Kisa järjestettiin neljättä kertaa ja neljättä kertaa olin myös mukana.  Ajatuksena oli, että tämä olisi myös viimeinen kerta, sillä vaikkakin kisa on ehdottomasti suosikkini, niin aikansa kutakin ja neljä kertaa putkeen saisi luvan riittää. Tähän ei vaadittaisi kuin se, että nyt mentäisiin riittävän kovaa, ettei aikaa tarvitsisi enää seuraavana vuonna tulla parantelemaan.  Viime vuonna piti jo painaa alle nelosen, mutta aika oli 4.08 ja näin jälkikäteen ajatellen se ei ehkä ollut realistinen tavoite, vaikka hyvässä kunnossa olinkin. Taidot eivät vaan riittäneet siihen vauhtiin. No, mutta nyt on jumankauta vuosi reenattu ylä- ja alamäkeä, sekä ylipäätään kovaa juoksemista poluilla ja kuntokin pitäisi olla ihan kohdallaan. Eli nyt siis ainoa tavoite oli päästä alle neljän tunnin. Jos se onnistuisi, niin sijoituskin olisi varmaan ihan hyvä, mutta se oli nyt toissijaista.

Valmistautuminen meni muuten suunnitellusti ja viimeiset lenkit viittasivat siihen, että vauhti pitäisi riittää. Tietysti pari päivää ennen kisaa iski kevyt syysflunssa, minkä takia viimeinen lenkki jäi väliin ja muutenkin fiilis oli vähän matalalla. Myös kenkävalinta oli tavallista hankalampi, kun ensinnäkin kerrankin kaapissa on valinnanvaraa ja toisekseen reitin märkyydestä ei oikein tiennyt. Koko elokuuhan oli kuivaa, mutta juuri kisaa edeltävällä viikolla tuli tietysti kunnon sateet ja kisapäiväksikin luvattiin sadetta. Päätin pakata nastarit sekä nappulat mukaan ja päättää vasta kisapaikalla, kummalla juoksen.

Sääennuste lupasi lopulta kisapäiväksi sopivaa lämpötilaa, mutta kovia sadekuuroja. Kisakeskuksessa starttia odotellessa välillä tuli vettä kaatamalla ja sitten taas ei. Vedin jo nappulakengät jalkaan, mutta kävin vielä 20 minuuttia ennen lähtöä vaihtamassa nastarit. Sitten lähtöviivalle ja menoksi.

Viime vuonna kiskaisin ensimmäiset 11km Swinghillin laskettelumäessä olevalle väliaika- ja huoltopisteelle aivan liian lujaa, joten nyt ensimmäinen tavoite välttää liian kova alku. Lähdin sykkeiden mukaan menemään ja vauhti asettui johonkin 5.00-5.20min/km paikkeille. Nyt, kun jätin repäisemättä täysiä heti startista, johti se siihen, että polulle ehti aika paljon itseäni hitaampaa porukkaa eteen. Ohitukset sujuivat kuitenkin aika vaivattomasti ja jossain 5km kohdalla pahin sumppu oli purkautunut ja pääsi juoksemaan omaa vauhtia.  11km meni just alle tuntiin, eli ihan tavoitteen mukaan.  Kilometrit 15-23 on teknisesti aika vaikeita ja hitaita, joten odotettavissa oli, että vauhti hiipuu. Juoksu kulki kuitenkin ihan hyvin ja puolimatkassa olin vajaan minuutin tavoitetta jäljessä. Tämä ei haitannut, sillä tiesin, että viimeiset 8km ovat helppoja, joten siellä saan kurottua tappion kiinni. Mutta sitten 25km kohdalla meno alkoi hidastua. Kevyesti heikotti, mutta ei mitään kummempaa, kunnes jossain 29km paikkeilla alkoi vähän päässä heittää ja silmissä sumeta. Pysähdyin, vedin särkylääke-, suola-, geeli-, juomamikstuuran naamaan ja jatkoin matkaa. Heikotus meni ohi, mutta meno ei hirveästi parantunut. Viimeistään 33km huollossa tuli selväksi, että 4 tuntia ei tänään alittuisi, mutta ajattelin, että oma ennätys nyt kuitenkin tulisi. Nyt alkoi se helppo osuus ja juoksu sujui, mutta en vaan saanut piiskattua riittävästi vauhtia irti itsestäni. Jossain 38km kohdalla tajusin, että eihän tästä nyt tule edes ennätystä ja siinä se fiilis sitten meni lopullisesti. Hölkkäsin maaliin ja se siitä. Loppuaika oli 4.11.07 ja sijoitus miestensarjassa 39/291.

(c) Petri Louhelainen
En oikein osaa sanoa, että miksi, mutta tuon 25km jälkeen oli kovin vaikeaa.  Jos nyt spekuloi, niin varmaan tuo flunssa vähän painoi, vaikka sainkin sen jotakuinkin kuriin. Ja olihan reitti raskas, kun kenkä upposi soisiin kohtii kunnolla ja söi vauhdin. Tämä tosin on aika huono selitys, kun Henri Ansio paransi reittiennätykstä 5 minuutilla ja juoksi aivan käsittämättömän ajan 3.07.59. Kenkävalinta osui varmaan oikeaan, sillä nastarin kanssa ei tarvinnut pitkoksilla, eikä alamäissä varoa, vaan sai losotella kaikessa rauhassa menemään. Nappulakengällä olisi ehkä päässyt kovempaa, mutta veikkaisin, että olisin siinä tapauksessa ainakin muutaman kerran ollut turpeessa turvallani. Fakta kuitenkin on, että teknisesti olen pirun paljon parempi maastojuoksija kuin vuosi sitten, joten heitän nyt sellaisen arvauksen, että tämä ultrien nylkyttäminen on syönyt meikäläisestä ne vähätkin vauhdit, joten tekniikan parantuminen ja vauhtiominaisuuksien heikkeneminen jotakuinkin kumoavat toisensa. Laitetaan sitten se 3 minuuttia, minkä viime vuoden ajastani jäin, olosuhteiden ja flunssan piikkiin. Case closed.

Tulokset
Garmin data

Nuuksiossa taso kovenee vuosi vuodelta ja hyvä niin. Mahtavaa nähdä, kuinka kovaa nuo isot pojat oikeasti pystyy tuolla poluilla puskemaan. Muutenkin Nuuksio Classic on kaikella tapaa loistokisa. Sinne on (eteläisestä Suomesta) lyhyt matka, reitti on kaunis ja riittävän haastava ja kisajärjestelyt toimivat vuosi toisensa jälkeen moitteettomasti. Omalta osaltani Nuuksio taitaa olla nyt ainakin muutamaksi vuodeksi juostu, mutta edelleen suosittelen kisaa varauksettomasti.

Inov-8 Oroc 280
The Weapon of Choice: Inov-8 Oroc 280 nastari.  Ei tullut rakkoja, hiertymiä, eikä kynsivaurioita, vaikka sukat olivat märät koko matkan ja kengät puolillaan turvetta. Sen suhteen aika jees siis. Kenkä piti märässä juurakossa ja kallioilla joka kohdassa, joten toimi niinkuin nastarin pitääkin. Ainoa moite on huono rullaavuus ja juostavuus helpossa maastossa ja hiekkateillä. Tämä tosin saattaa johtua siitäkin, että en ole juurikaan nastareilla yrittänyt koskaan kovaa juosta, mutta märälläkin kelillä pääsen kyllä nappuloilla helpossa maastossa huomattavasti kovempaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti